Itsearviointi - nelikenttä työvälineenä

Tiedot ja taidot

Materiaalien osalta kurssilla opin lisää erilaisista kankaista: ompelin mekon viskoosista ja tein havaintoja, kuinka erilailla se käyttäytyy kuin esimerkiksi aiemmin työstämäni collegekangas. Opin, että viskoosista saa kivannäköisiä, kesäisiä ja kevyitä vaatteita, jotka laskeutuvat kauniisti. 

Tekniikoiden osalta syvensin taitojani siinä, kuinka ommella erilaisia saumoja siististi ja sujuvasti. Lisäksi opin ottamaan mittoja ja varmistin taitojani siinä, kuinka piirtää ja leikata kankaat.

Työvälineiden käytön osalta koen, että opin käsittelemään saumuria ja langoittamaan sitä, mutta ompelukoneen käytön kanssa taitoni eivät hirveästi parantuneet. Hieman jäi hampaankoloon siitä, että ompelukoneen käytön kanssa oli kurssin aikana niin paljon haasteita. 

Suunnittelun taidot

Suunnittelussa kehityin käyttämään luovuutta ja leikkisyyttä sekä suunnittelemaan tuotteet niin, että materiaalia käytetään säästeliäästi ja kokonaan hyödyksi. 

Teknisen suunnittelun osalta opin pohtimaan, missä vaiheessa mikäkin työvaihe kannattaa tehdä.

Työskentelytaidot

Työskentelytaitojen osalta kehityin niin, että yritin ratkaista ongelmat ensin itse, kun ennen olisin pyytänyt välittömästi apua. Tavoitteeni ei kokonaan täyttynyt, sillä työskentelyni ei koko ajan ollut tehokasta ja sujuvaa. Toisaalta ongelmakohtien ratkaiseminen oli hyvin opettavaista.

Turvallisesti ja vastuullisesti: tavoitteeni täyttyi, sillä käytin koneita ohjeiden mukaan eikä vahinkoja sattunut. Vein kaikki käyttämäni tarvikkeet omille paikoilleen ja siivosin jälkeni. 

Opin arvioimaan kriittisesti omaa työskentelyä ja sen lopputulosta.

Kasvamisen taidot

Tällä osa-alueella tavoitteeni täyttyivät todella hyvin! Sain ompelemisen iloa siitä, että koin tekeväni jotain merkityksellistä. Innostusta lisäsi myös mahdollisuus omaan ideointiin ja suunnitteluun. Kestävän kehityksen tavoitteeni täyttyi, sillä onnistuin käyttämään materiaalin tarkoin hyödyksi! :) Opin myös arvioimaan kriittisesti omia kulutustarpeitani. 

Nyt ei muuta kuin uusia haasteita kohti! 

Huovila, R., Hintsa, T. & Säilä, J. (2010). Kirja käsityöstä. Luokkien 3-6 käsityönopetus. Helsinki: WSOYpro. 

Lopputulos ja loppupohdintaa

Tässä sitte tämä tuunattu vaate kokonaisuudessaan! Lopulta siitä tuli ehkä enemmän tunika kuin mekko, mutta ainakin rannalla se toimii aivan hyvin ihan mekkonakin. Jos helma tuntuu liian lyhyeltä, jalkaan voi vetäistä vaikkapa leggingsit.

Projekti oli opettavainen ja innostava. Uskon, että tämän voi helposti käsiteltävistä kankaista ja pienillä muutoksilla toteuttaa oppilaidenkin kanssa. Opin projektista suunnittelua, luovuutta ja materiaalin säästämistä. Lisäksi ompelutaitoni kehittyivät ja varmistuivat! Huolimatta joistakin ongelmakohdista olen lopputulokseen melko tyytyväinen. Uskon, että tälle mekolle tulee vielä käyttöä :)



Portfoliossa käyttämäni lähteet:

Elo, K., Knuutila, R. & Rekiaro, M. (1981). Tekstiilikäsityö 3-6. Oppilaan kirja.

Aho, K., Kuivinen, E., Niemi, T., Nysten, M.L. & Puonti, R. (1980). Peruskoulun tekstiilityö 3-4. Porvoo: WSOY.

Aho, K., Kuivinen, E., Niemi, T., Nysten, M-L. & Puonti, R. (1981). Peruskoulun tekstiilityö 5-6. Porvoo: WSOY.

Pohjanmaan Ompelukone Oy. Saumuri, oivallinen apu ompelukoneen rinnalle niin harrastajalle kuin ammatilaisellekin. Luettu 19.3. http://www.pohjanmaanompelukone.fi/?catID=3

Husqvarna & Viking. Käyttöohje Huskylock 901. Luettu 19.3.2015. http://manuals.husqvarnaviking.com/VSM/Husqvarna%20Viking/HVManual.nsf/1fd5659e6f37141041256697003e64c0/9684e43feece6b04c1257707002c516d/$FILE/Huskylock_901_manual_FI.pdf


 

Tuunatun vaatteen viimeistelyä :)

Seuraavaksi oli vuorossa kaula-aukon ja hiha-aukkojen ompelu. Tämä vaihe oli haastava, sillä olisin tarvinnut lisää kangasta, jotta olisin saanut muotokaitaleet avuksi taitosten tekemiseen. Nyt jouduin tyytymään pelkkään taitokseen ja sen ompeluun. Ohut kangas tahtoo hieman kupristua ompeleen kohdalta. Ompelin nämä kaula-aukon ja hiha-aukkojen taitokset kaksoisneulalla, enkä löytänyt täydellisiä pistonpituuksia siihen neulaan ja kankaaseen.

Tässä lopputulos

Ommellessani pohdin, että oppilaiden kanssa, joilla ei ole juuri kokemusta ompelemisesta, kannattaa valita työstettäväksi helpommin käsiteltäviä kankaita, kuten collegea. Tätä kangasta oli hieman vaikea käsitellä, sillä se on liukasta: esimerkiksi taitteet pyrkivät koko ajan aukeamaan liukkaan kankaan pinnan vuoksi.

Mekko kasassa!

Mekon malli on leveä, joten halusin hieman muotoilla sitä vyön avulla. Leikkasin alkuperäisestä hameesta sen vyötäröosan - kuminauhavyötärön, ompelin vyötärönauhan saumat kiinni ja siistin saksilla kaiken ylimääräisen. Nauhassa oli nappi ja napinläpi juuri sopivalla etäisyydellä, joten sain siitä hienon vyötärönauhan mekolleni. :)

Vyötärönauha.

Mekko vyötärönauhan kanssa - nauha antaa kivasti muotoa :)

Nauha on kivannäköinen molemminpäin: kuminauha edessä tai takana.

Entisen hameen vyötärökuminauhan hyödyntäminen mekossa noudattaa tavoitettani siitä, että kaikki mahdollinen materiaalista käytetään hyödyksi! Koko materiaalista jäi vain pari todella pientä tilkkua, jotka nekin tarvitsin koeommelten tekemiseen. Jos vaatteet tehtäisiin aina näin, säästettäisiin valtavasti!!! :) Opettajana haluan kannustaa ja kasvattaa oppilaita kestävän kehityksen periaatteisiin ja materiaalia säästävään valmistukseen. Jos nuoret omaksuvat oikeat arvot, rakentuu maamme kestävälle perustalle. 

Tuunaus alkakoon!

Lähdin selailemaan käsityölehtiä pohtiessani mitä saisin aikaan vanhasta hameesta. Tehtävä tuntui hieman haastavalta ja aivot tuntuivat olevan solmussa. Kangas on kesäinen ja kevyt, joten tiesin, että haluan siitä jonkin kivan kesävaatteen. Pohdin vaihtoehtoja sortsien, topin ja mekon välillä.

Päädyin mekkoon, sillä tajusin, että vaatekaapistani puuttuu kesäinen mekko. Löysin Suuri Käsityö -lehdestä (7/2014) kauniin mekon kaavan, jota käytin avuksi alkaessani tuunata tuotetta. Mitat oli otettu jo aikaisemmin, joten pääsin heti piirtämään kaavoja. Toki ensin täytyi tarkastella mittoja ja valita niiden mukaan sopiva koko taulukosta.

Mallipiirustus siitä, mistä vartalon kohdista mitat tulee ottaa.

Hyvä perusohje mittojen ottamiseen:

MITATTTAVA
- ota liiat vaatteet pois --> mitat otetaan alusvaatteiden päältä
- seiso hyvässä, luontevassa asennossa

MITTAAJA
- rinnanympärys mitataan rinnan korkeimmalta kohdalta kainaloiden alta, lapaluiden yli
- mittaaja seisoo mitattavan takana
- mittanauhaa ei saa kiristää
- vyötäisten oikea kohta löytyy painamalla käsi vyötäisille
- liivin ja puseron pituus mitataan olalta etukautta alas

--> Valitse lopuksi mittataulukosta oma kokonumerosi. Merkitse se muistiin.

Aho, K., Kuivinen, E., Niemi, T., Nysten, M-L. & Puonti, R. (1981). Peruskoulun tekstiilityö 5-6. Porvoo: WSOY.

Ohje mekon tekemiseen Suuri Käsityö -lehdessä (7/2014).

Piirsin kaavat lehden ohjeen mukaan, mikä sujui melko ripeästi. Leikkasin hameen saumat auki sivuilta, jotta pystyin asettelemaan kaavat kankaalle. Tässä vaiheessa tuli ongelmia, sillä kangasta oli aivan liian vähän mekon tekemiseen ja saumat ja kuviot tahtoivat kääntyä outoon suuntaan. Kangas on vanha, joten itse materiaali ja sen ompeleet olivat melko heikkoja ja hauraita, jonka vuoksi kankaaseen jäi jonkin verran jälkiä purkamistani kohdista ja kangas tahtoi repeillä helposti. Huomattuani, että kangasta ei ole aivan riittävästi, hoksasin, että voisin tehdä helmasta leikkisän --> pituus ei tarvitse olla tasainen joka puolelta.

Piirtämäni mekon kaavat.

Sauman oikealla puolella näkyy raja, joss edellinen ommel menee. En kuitenkaan alkanut peittämään tätä, sillä se olisi vielä vähentänyt kangasta, jota oli muutenkin liian vähän.

Kangasta oli liian vähän sekä pituus- että leveyssuunnassa, joten toiseen kylkisaumaan jäi hieman liian vähän kangasta ja mekosta tuli lyhempi mitä oli alunperin tarkoitus. Sain kuitenkin kankaasta leikattua jonkin kokoiset palaset, joten ompelin saumurilla ensin olkasaumat ja sitten sivusaumat yhteen niin, että asetin kankaiden oikeat puolet vastakkain.

Olkasaumat ommeltu. Kaula-aukko ja hihansuut kääntämättä ja huolittelematta.

Sivusaumat ommeltu. Helma kääntämättä ja huolittelematta.

Seuraavaksi käänsin helman saumavaran ja ompelin sen tavallisella suoralla ompeleella. Toinen puoli helmasta oli hameen vanhaa ompeletta, jolle en tehnyt mitään. Helmasta tuli mielestäni siisti :)

Ompelemani helma. Ompelujäljestä tuli melko siistiä ja suoraa. 

Uskon, että ainakin tähän työvaiheeseen saakka alakouluikäinen oppilas pystyisi tekemään tämän hyvän ohjeistuksen ja perustietojen avulla. Oppilaiden kanssa tehtäessä tulee kuitenkin huolehtia, että kangasta on riittävästi, jotta kaavojen asettelu ja leikkaaminen ei olisi niin hankalaa.

Tuunattavan vaatteen alkuperä ja malli

Suunnitelma tuunatusta vaatteesta (tekstit valitettavasti väärinpäin, koska kuva täytyi ottaa web-kameralla)

Kotona pengoin äidin vaatekaappia, josta löysin tuunattavaksi vaatteeksi äidin vanhan pitkän hameen, joka on valmistettu viskoosista. Kankaan pohja on tummansininen ja siinä on vaaleita kukkakuvioita. Hameessa on kuminauhavyötärö.

Tuunattavan hameen kuosi ja sävy

Alkuperäinen hame, jota lähdin tuunaamaan

Jos oppilaiden kanssa toteuttaa tuunattavan vaatteen, tulee materiaali olla koulun puolesta tai vaihtoehtoisesti oppilaiden vanhempia tulee tiedottaa asiasta, että saisivatko oppilaat kotoa jonkin vaatteen työn alle. Oppilaiden kanssa (riippuen oppilaiden aiemmasta kokemuksesta ja iästä) tehtävänantoa voisi tarvittaessa yksinkertaistaa esimerkiksi niin, että oppilaat korjaavat vanhan vaatteen, lisäävät vanhaan vaatteeseen jotain tai lyhentävät lahkeita tai hihoja. Mallin muuttaminen kokonaan uudeksi vaatii jo taitoa, itseohjautuvuutta ja rohkeutta, sillä opettajalla ei ole aikaa ohjeistaa kaikkia koko ajan kädestä pitäen.

Hyväntekeväisyystuote valmiiksi! :)

Kankaat leikattu - vaatteen ompelu edessä!

Aluksi asetin etu- ja takakappaleet (tarkistin vielä kaavoista) päällekkäin niin, että kankaan oikeat puolet olivat vastakkain. Kiinnitin kankaat nuppineuloilla ulkosaumoista toisiinsa ja ompelin ne saumurilla yhteen. Tässä piti vielä huomioida se, että jättää saumavaraksi n. 1 cm.

Tässä kohdassa oppilaiden kanssa erityisenä haasteena on, että oppilaat osaavat asettaa kankaat oikeinpäin toisiinsa kiinni. Opettajan tulee ohjaista oppilaita merkitsemään kaavoihin selvästi, kumpi on etu- ja kumpi takakappale ja sen mukaan valitsemaan tarkasti oikeat kappaleet toisiinsa kiinni.

Seuraava vaihe oli ommella keskeltä edestä etukappaleet yhteen eli haarasauma. Jälleen piti laittaa oikeat puolet vastakkain. Lisäksi piti ommella takakappaleet keskeltä takaa yhteen eli haarasauma - oikeat puolet vastakkain.

Tämä vaihe on hieman yksinkertaisempi oppilaiden kanssa ja virheitä ei satu niin helposti, sillä haarasauma on helppo hahmottaa kankaasta. Tässäkin opettajan tulee kuitenkin selkeästi ohjeistaa oppilaita laittamaan yhteen oikeat kappaleet.

Enää puuttuivat sisäsaumat, joten seuraavaksi täytyi laittaa housun molemmat lahkeet oikeat puolet vastakkain ja ommella lahkeiden sisäsaumat.

Tämä vaihe oppilaiden kanssa on ehkä kaikista helpoin, kun oppilaat ovat päässeet jo jonkin verran tutuiksi saumurin kanssa ja housut alkavat hahmottua paremmin.

Viimeistelyä vaille valmista

Housut sai ommeltua kasaan melko nopeasti, kun vain noudatti tarkasti ohjeita. Lopuksi taitoin yläreunaan kuminauhakujaa varten n. 3 cm:n käänteen, jonka ompelin kaksoisneulalla kankaan oikealta puolelta. Tämä oli tarkkuutta vaativa vaihe, sillä kaksoisneulalla ommellaan oikealta puolelta, joten oli aluksi vaikeaa hahmottaa tuleeko ommel oikeaan kohtaan. Lisäksi täytyi huolehtia, että kuminauhakuja pysyy sopivan leveänä eikä pääse kapenemaan niin, että kuminauha ei mahdu sisään. Piti muistaa myös jättää aukko kuminauhan pujottamista varten. 

Jos oppilaat eivät ole aikaisemmin juuri ommelleet vaatteita, tämä vaihe on haastava. Oppilaille tulee teroittaa, että kaksoisneulalla ompelemista tulee kokeilla ensin mallitilkulle muutaman kerran ja huolehtia, että tikin pituus on sopiva ja ommel tulee oikeaan kohtaan. 

Lahkeisiin taitoin 3 cm:n käänteet ja ompelin ne oikealta puolelta kaksoisneulalla. Lahkeisiin ei tullut kuminauhaa. Oppilaiden kanssa tämä luultavasti sujuu jo helpommin, kun vyötäröä ommeltaessa on saatu harjoitusta kaksoisneulan käytöstä. Tässä vaiheessa ei ole niin tarkkaa, kuinka paljon lahjetta kääntää, sillä taitteeseen ei tarvitse mahtua kuminauhaa. 

Lopuksi pujotin vyötärön kujaan kuminauhan hakaneulaa apuna käyttäen. Kuminauha piti mitata housujen vyötärön mukaan. Kuminauhan toiseen päähän ompelin napin, jonka avulla housujen käyttäjä voi säädellä vyötärön leveyttä. Lopuksi silitin housut. Opettajan tulee näyttää oppilaille mallia, kuinka kuminauhan saa pujotettua ja kunka nappi ommellaan.

Mallipiirustus collegeasusta

Collegehousut valmiina! Todella tykkään tästä väristä :)

Ompelukone ja ompelu koulumaailmassa

Koulumaailmassa ompelukoneeseen ja koneompelun perusteisiin on hyvä alkaa tutustumaan 3.luokalla. Aluksi tutustutaan ompelukoneen osiin (poljin eli ompelunopeuden säädin, käsipyörä, neulatanko, neula, paininjalka, paininjalan vipu, syötin jne.) ja toimintaan opettajan näyttämästä mallista. (Elo, K. ym. 1981, 10.) Lisäksi tutustutaan muihin ompelussa käytettäviin työvälineisiin, kuten kangassaksien ja saksien eroon, neulatyynyyn, nuppineuloihin, mittalevyyn, mittanauhaan, merkitsemiskynään, kangasliituun ja viivaimeen (Aho, K. 1980). Tutustumisen jälkeen 3.luokkalaiset harjoittelevat koneompelua. Aluksi opetellaan langoittamaan ompelukone ja harjoitellaan suoraan ompelemista, minkä jälkeen ommellaan käännöksiä, kaarteita ja kulmia. Harjoittelun jälkeen ommellaan oma työ: 3.luokkalaisilla tämä voisi olla esimerkiksi säilytystaskun, maskotin tai hernepussin ompelu ilman kaavojen käyttöä. 3.luokalla opitaan käsitteet sauma ja päärme sekä niiden tekeminen. (Aho, K. 1980.)  

4.luokalla opitaan lisää ompelukoneen käytöstä ja ompeluun liittyvistä työvaiheista. Opetellaan ottamaan mittoja, piirtämään yksinkertainen kaava, käyttämään kaava-arkkia, sijoittamaan kaava kankaalle sekä leikkaamaan kaavan mukaan. Lisäksi opetellaan työn suunnittelua ja työskentelyjärjestyksen laatimista. Ompelukoneen käytöstä opitaan puolaus, peruutus, neulan paikan valitseminen ja neulan vaihtaminen. (Elo, K. ym. 1981.) 4.luokalla tehtäviä töitä voisivat olla kietaisuhame, lannevaate, patalappu tai essu (Aho, K. ym. 1980).

5.luokalla opetellaan ottamaan lisää mittoja, käyttämään valmista kaavaa, leikkaamaan vaatteen osat, jäljentämään ompeluviivaa, laatimaan ja seuraamaan työskentelyjärjestyksiä, kaavojen ja vaatteen sovitusta, vetoketjun, vyötärön, helmapäärmeen ja vinokaitaleen ompelua (Elo, K. ym. 1981, 93 & Huovila, R. ym. 2009, 31). 5.luokalla valmistettavia töitä voisivat olla tossut, vetoketjupussi (esim. penaali), pesukinnas tai tyyny (Aho, K. ym. 1980).

6.luokalla opitaan valmistaan omien mittojen mukaan yksinkertainen kaava, ompelemaan itselle vaate, pussisauman tekeminen, poimuttaminen ja halkion tekeminen. Lisäksi 6.luokalla opitaan korjaamaan vanhoja vaatteita. (Elo, K. ym. 1981, 163.) 6.luokalla valmistettavia töitä voisivat olla sortsit, paita tai housut (Aho, K. ym. 1980).